Siirry pääsisältöön
Kaikki kokoelmatBudjetointi & ennustaminenYleiskuvaus
Hyvä budjetointitapa - kuinka rakentaa toimiva budjetointiprosessi
Hyvä budjetointitapa - kuinka rakentaa toimiva budjetointiprosessi

Yleiskuvaus, budjetointi, budget, budjetointiprosessi, vuosibudjetti, seuranta, jatkuva ennustaminen, rullaava budjetointi, budjetin rakenne

Marianne Koivusalo avatar
Tekijä: Marianne Koivusalo
Päivitetty yli vuosi sitten

Budjetti on yksi yrityksen päätöksenteon keskisimmistä työkaluista. Se on arvio tulevien kuukausien tai vuosien tuloista, menoista ja taloudellisesta suoriutumisesta. Siksi sitä kutsutaan usein myös nimellä talousarvio.

Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole vastata tietyn toimialan tai tietyn tyyppisen yrityksen budjetoinnin ominaispiirteisiin, vaan tarjota yleispäteviä ohjeita toimivan budjetointiprosessin luomiseen.

Tietyt budjetointiprosessin perusperiaatteet ovat hyödynnettävissä hyvin laajasti. Näitä toimiviksi havaittuja suuntaviivoja noudattamalla yrityksen on mahdollista luoda budjetointiprosessi, joka tarjoaa budjetointiin tarkkuutta, selkeyttä ja ketteryyttä sopivassa suhteessa. Budjetointiprosessin tarkoitus on kuvata numeeriseen muotoon yrityksen tavoitteet ja tehdä siitä kautta mitattavaa ja seurattavaa.

Hyvä budjetointiprosessi

Tavallisesti toimivan budjetoinnin ja ennustamisen prosessi koostuu kolmesta vaiheesta:

Vuosibudjetti

  • Tarkoitus määrittää suuntaviivat tulevalle vuodelle. Vuosi sisältää varmasti paljon muuttujia, mutta tavoitteena on kuvata liiketoiminta mahdollisimman tarkasti

  • Pitkän aikavälin suunnitelmat auttavat johdonmukaisten päätösten teossa

  • Selkeä päämäärä tekee reitillä pysymisen helpommaksi

Seuranta

  • Jatkuva seuranta on olennainen osa budjetointiprosessia

  • Usein seurantaa kannattaa tehdä kuukausittain

  • Seuranta mahdollistaa nopean puuttumisen poikkeamiin

  • Seurantarakenne tulee miettiä etukäteen; miltä osin ja millä tarkkuudella budjetin toteumaa halutaan seurata?

  • Yleisimmin käytössä on kustannuspaikat, dimensiot, laskentakohteet ja projektibudjetit - eri yrityksissä puhutaan eri termein. Tässä yleisimmin käytetyt termit.

  • Rakennetaan seurantarakenteet yhteneväiseksi budjetin ja kirjanpidon välillä

Jatkuva ennustaminen

  • Ennusteet voivat olla myös epävirallisia arvioita tulevasta tai erilaisten skenarioiden luomista

  • Mitä pidemmälle ennustetaan, siitä suuremmaksi epätarkkuus kasvaa

  • Mahdollisimman tarkka näkemys kuitenkin vähintään muutamasta seuraavasta kuukaudesta on usein välttämätöntä

  • Jatkuvasti päivittyvä ennuste kirkastaa näkemystä lähitulevaisuudesta

Hyvään budjetointiin liittyy aikaisemmin mainitun kolmen avaintekijän lisäksi myös rullaava budjetointi, budjetin rakenteen miettiminen sekä vastuun jalkauttaminen yrityksen sisällä.

Rullaava budjetointi

Rullaavassa budjetissa ennalta määritetyn mittainen aikaikkuna liukuu aikajanalla tilikausista riippumatta. Ennustekauden loppuun lisätään uusia kuukausia samaan tahtiin kun toteumalukuja syntyy, jolloin se tarjoaa päätöksentekijöille aina mahdollisimman tarkan näkemyksen lähitulevaisuudesta, jatkuvasti päivittyvän ennusteen muodossa.

  • Usein suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle laadittu (12 kk)

  • Sopiva aikaikkuna riippu yrityksen liiketoiminnasta ja sen ennustettavuudesta

  • Samaa ennustetta päivitetään pitkin vuotta

  • Seurannan kannalta selkeä, sillä ei ole useita eri versioita

Budjetin rakenne

  • Tulosbudjetti

  • Tasebudjetti (mahdollistaa kassavirran, maksuvalmiuden ja omavaraisuuden ennustamisen luotettavasti)

  • Osabudjetit (mm. lainabudjetit, henkilöstöbudjetit jne)

  • Budjetin runkona toimii yrityksen tilikartta

Kuva: esimerkki mahdollisesta budjettirakenteesta osabudjetteineen

Vastuun jalkauttaminen organisaatioon

  • Organisaation näkemys liiketoiminnan eri osa-alueista kannattaa hyödyntää maksimaalisesti

  • Usein paras näkemys esimerkiksi tulevista kaupoista on myyjällä, ei talousjohdolla

  • Osallistuminen budjetointiprosessiin sitouttaa henkilöitä

  • Yhdessä luotuja tavoitteita kohti on mielekkäämpää pyrkiä kuin ylhäältä annettuja

Hyvä budjetointitapa Finazillassa

  • Luodaan budjetti sekä tarvittavat osabudjetit. Hyödynnetään valmiit osabudjetit

  • Jalkautetaan budjetointia yrityksen avainhenkilöille esimerkiksi osabudjettien avulla. Hyödynnetään mahdollisuus luoda rajattuja käyttöoikeuksia

  • Kun budjetti valmistuu, lukitaan budjetti. Samalla lukittuu osabudjetit.

  • Otetaan yllämainitusta budjetista kopio ja vaihdetaan budjetin tyypiksi Forecast.

  • Tehdään jatkuvaa ennustamista

  • Verrataan toteumaa ja ennustetta. Analysoidaan eroja.

  • Tehdään erilaisia skenarioita tarpeen mukaan ottamalla budjeteista kopioita

  • Jaetaan raporttien ja Dashboardien avulla tietoa avainhenkilöille. Kohdennetaan sisältöä eri ihmisille käyttöoikeuksien kautta

  • Kohdennetun Dashboardin avulla oleellisen tiedon saa samantien Finazillaan kirjautuessa - raportteja ei tarvitse alkaa muodostamaan erikseen eikä tietoa tarvitse etsiä

  • Hyödynnetään raporttien visualisoinnit ja viedään kuvaavia graafeja esimerkiksi Dashboardille ja osaksi yrityksen vuosikertomusta

  • Opitaan siitä, missä ennusteet menivät vikaan

  • Muista ottaa budjetista välillä varmuuskopio kopioimalla budjetti ja kaikki sen alla olevat osabudjetit. Yksi varmuuskopio riittää, kunhan se muistetaan ottaa aika ajoin. Nimeen voi laittaa myös päivän, jolloin kopio on otettu.

Vastasiko tämä kysymykseesi?